Järkevämpää työpaikkaliikuntaa

Työhyvinvointi on noussut nykyään monessa yrityksessä osaksi organisaation strategiaa ja liiketoimintaa. Se on iso kokonaisuus, josta tässä artikkelissa käydään läpi fyysisen työhyvinvoinnin merkitystä ja sen vaikutuksia muun muassa sairauspoissaoloihin.

Valitettavasti vain useassa yrityksessä työhyvinvointi tarkoittaa pelkästään yhteistä tyky-päivää tai keilausta kerran vuodessa, joiden vaikutukset työn tuottavuuteen jäävät hyvin vähäisiksi. Toki virkistäytymispäiviä yms. pitää olla myös ohjelmassa, mutta ne eivät saisi olla ainoa asia jolla työntekijöiden työhyvinvointia pyritään kehittämään.

Terveystalon potilastietorekisterin mukaan työterveyslääkärin vastaanotolla käytiin vuonna 2015 1,7 miljoonaa kertaa. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat selkävaivat, mielenterveysongelmat, flunssa ja muut hengitystieinfektiot, muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, ja olkapäävaivat. Selkävaivat, muut tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä olkapäävaivat ovat kaikki sellaisia, jotka johtuvat useimmiten lihaskireyksistä, lihasheikkouksista ja lihasepätasapainosta. Näitä edellä mainittuja ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään ja myös hoitamaan yksinkertaisilla kehonhuolto-, liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteilla.

Otetaan esimerkki sairauspoissaolojen kustannuksista. Yhden työntekijän poissaolopäivän kokonaiskustannukset yritykselle ovat n. 600 €. Kun yrityksessä työskentelee 50 henkilöä ja esim. 15 heistä on vuodessa 5 päivää poissa töistä selkä-, olkapää- tai tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi, kokonaiskustannus yritykselle on jo 45 000 €.

Monet yritykset tukevat työntekijöidensä liikkumista järjestämällä työpaikoilla esimerkiksi ohjattuja zumba-, bodypump- yms. ryhmäliikuntatunteja. On erittäin hienoa, että näitä järjestetään, mutta sellaisille henkilöille joille tämä on viikon ainoa liikuntasuoritus ja joilla on jo ongelmia lihaskireyksien tai kehon virheasentojen kanssa (hyvin suurella osalla), eivät tämän tyyppiset harjoitteet aiheuta yleensä muuta kuin lisää ongelmia kehoon.

Otetaan taas esimerkki: 45-vuotias toimistotyöntekijä, tehnyt 20 vuotta istumatyötä, kärsii alaselkä- ja polvivaivoista (johtuvat tässä tapauksessa lonkankoukistajien kireydestä ja heikoista pakaralihaksista), harrastaa vapaa-ajallaan kävelyä, käy kerran viikossa työnantajan järjestämällä bodypump-tunnilla. Työnantaja on myös lahjoittanut kaikille työntekijöille aktiivisuusrannekkeet. Hieno ajatus, kannustetaan työntekijöitä liikkumaan, mutta mitä se tarkoittaakaan esimerkkihenkilöllemme? Hän tavoittelee vähintään 10 000 askeleen suositeltua päiväannosta. Viikossa kertyy 70 000 askelta, kuukaudessa 280 000 askelta, vuodessa yli 3 miljoonaa askelta, viidessä vuodessa n. 17 miljoona askelta. Kun tämä kaikki tapahtuu lihaskireyksistä ja lihasheikkouksista johtuen huonolla tekniikalla, se on sama asia kun ajaisi kalliilla autolla 200 000 km ilman öljynvaihtoa tai mitään huoltoa ja vielä käsijarru päällä. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, että kävely tai lihaskuntoharjoittelu olisi muka vaarallista. Päinvastoin, molemmat ovat erittäin hyviä kuntoilumuotoja kun niitä harjoitetaan silloin kun kehon ”pohjatyöt” on tehty kunnolla, eli tässäkin esimerkkitapauksessa pitäisi ensiksi parantaa lonkankoukistajan liikkuvuutta ja saada pakaralihaksia vahvistettua, jotta kehon virheasennot poistuvat ja pitkäkestoiset kävelylenkit ja lihaskuntoharjoittelu on taas järkevää ja turvallista.

Millä ihmeen keinolla sitten pitäisi lähteä liikkeelle, jotta yllämainituista ongelmista päästäisiin eroon? Istumisen vähentäminen työpäivän aikana, puolen tunnin välein 2 minuutin ”jaloittelu” ja päivittäin tapahtuva 10-15min kehonhuolto ovat keinoja, joilla tuloksia alkaa jo syntyä.

Kehonhuolto- ja liikkuvuusharjoituksiin Kuntovalmennus.com tarjoaa laadukkaan ja asiantuntevan valmennuksen. Kysy lisää valmennuksista.